Iltasella tokoiltiin tuossa kotipuistossa. Käytiin eka lenkillä ja aloittelin jo leikin ja herättelyn puistoa lähestyttäessa. Heiteltiin mötköä, perusasentoja ja pieniä seuraamisia. Vähän se vaati työtä, kun oli paljon kivoja hajuja...

Kävi myös hassu juttu. Mä en hirveästi ole Justun kanssa noutoa harjoitellut, varsinkaan kokonaista liikettä. Kapulan pitoa suussa on tehty silloin tällöin, ja pariin otteeseen perusasennosta heitetyn kapulan olen pyytänyt tuomaan. Palkannut olen heti kun on tullut lähelle, en siis ole vaatinut mitään täydellisiä luovutuksia :)

Mutta kun heittelin mötköä ja pyysin Justua tuomaan sen takaisin (Tuo tänne -käskyllä), niin poikapa teki tempun: juoksi mun eteen, istuutui ja nökötti siinä mötkö suussa!!! Vähän alkoi tassu nousta siinä siihen malliin mun asiaa ihmetellessä että ota jo pois... Mutta kyllä olin ihmeissäni tovin. Eikä jäänyt yhteen kertaan tuo onnistuminen. Sitten rupesin ihan tietoisesti jäämään paikalleni, kun näin että Justus nappasi lelun suuhun ja lähti tulemaan kohti. Siihen se sen aina toi, välillä kyllä tiputti maahan, mutta käskin nostamaan ja peruutin askeleen kaksi, jotta palaisi nätisti eteen istumaan. Hih, kyllä on ylpee mamma.

Mutta siis jatkettiin treenejä. Tehtiin vielä vähän perusasentoja ja seuraamista. Tein ennen pysähdyksiä sivuaskelia oikealle, jotten mä astuisi Justuun päin. Palkkasin jonkin verran vauhdista vapauttamalla ja heittämällä lelun eteen, kun Justus on alkanut jätättää.

Liikkeestä pysähdyksiä (seisominen) tein luoksetulon yhteydessä. Annoin käskyn seiso, ja heitin mötkön perään. Selvästi kyllä huomasi sen ettei paljoa olla asiaa näin treenattu. Justus reagoi mun käteen, ja pysähtyi sen noustessa ylös, ei niinkään siihen käskyyn :D

Vähän maahanmenoja ja sitten vielä paikkamakuu lopuksi.

Oli kyllä pitkästä aikaa kiva treeni kotosalla. Justus nautti kun sai juoksennella puistossa, ja treeni tuli siinä leikkiessä. Munkin motivaatio nousi siinä samalla kun Huttunen oli hommasta mielissään.

Tehtiinhän me muuten vähän agilityakin, kierreltiin puita, ja mä koitin ohjata. En tajua mikä siinä on, mutta Justus hiiltyy ihan täysin näistä puiden kierroista. Sen mielestä niissä ei taida olla mitään järkeä :) Alkaa hirveä haukkuminen sävyllä "minä en ainakaan", "onko ihan pakko" ja "älä huido niillä käsillä!" Että silleen meillä sujuu kotona tää homma....