Treenien jälkeen pieni juttutuokia Marin kanssa miten meillä nyt menee. Kaikki palikat käytännössä kasassa, mutta koiraan pitäisi saada pikkuisen lisää innostusta. Liikeiden alut pientä hakemista, Justus haahuilee, ei tule sivulle. Ja mun ei tarvitse pyydellä, vaan mun täytyy käskeä :)

Diagnoosi: Tylsistyminen, koska treenataan liian kaavamaisesti, esim. liikaa seuraamista/liikkeitä suoraan perusasennosta (Hyi hyi ohjaaja!). Justus tietää mitä on tulossa.

Lääke: Paljon leikkiä koiran kanssa, täytyy tehdä itsestä kiinnosta ja kiva asia. Samoin liikkeistä Treeniä paljon leikin ohessa.

Kyllä sen itsekin huomaa miten paljon enemmän Justusta saa irti kun sen kanssa leikkii ja sen jälkeen ottaa esim seuraamista. Mutta miksi mä en tee sitä useammin?

Osasyy on varmaan se, että on itse niin urautunut jo näihin alon liikkeiden opetteluun, ettei enää löydy motivaatiota. Koittaa vaan aina sen liikkeen ja toteaa että joo osaahan se sen sinnepäin, tehdään jotain muuta.

Ränkkäreihin ollaan yleensä saatu aika hyvä tsemppi päälle, mulle tuttu paikka, tutut ihmiset. Ja ollaan aina ehditty kunnolla viritellä toisiamme leikkimällä ennen kehään menoa. Mutta en tiedä onnistuuko se oikeissa kokeissa... Koska mä tiedän, että ne on OIKEAT kokeet, tulee kuitenkin kauhea jännitys päälle.

No mutta nyt tiedän miten me treenataan kotosalla loman aikana ja sen jälkeenkin. Leikitään, leikitään ja leikitään!