Niin se viikko vaan on nopeasti kulunut. Ja pentu on kovasti kasvanut. Eilen katselin ensimmäisiä kotona otettuja kuvia ja ihmettelin kuinka pieneltä pikkuinen niissä näyttää. Pääkin on viikossa jotenkin "aikuistunut". Nuppu on jo meidän vanhimman/pienimmän kissan korkuinen, hui! Painoa oli sunnuntai aamuna 4kg.

Pikkuisen huonosti Nuppu syö minun mielestä edelleen. Tai sitten mä vaan tarjoon sille liikaa ruokaa, eikä jaksa syödä kuppia tyhjäksi... Jokaisella ruokailukerralla kuitenkin uppoaa massuun jotain, ettei se nyt ihan syömättä sentään ole. Eli tietänee siis määränsä. Justun maksanameihin Nuppu on ihan hulluna. Jos ne kaivetaan esiin, tai pussi on jossain lähistöllä niin alkaa kauhea nuuskutus. Hassu pikkuinen.

Sunnuntaina käytiin sukulaiskierroksella Mäntsälässä. Nuppu esiteltiin molempien vanhemmille, mun mummille (jonka koira vähän aikaa sitten jouduttiin hyvästelemään) sekä Janin siskon perheelle. Nuppu oli kaikissa paikoissa reippaasti mukana menossa eikä arastellut ihmisiä tai uusia paikkoja lainkaan. Ja kaikki olivat ihan ihastuneita pikkuiseen, tottakai. Mun vanhempien luona Nuppu oli ehkä kaikkein eniten kotonaan, löysi heti sen talon koirien paikan, eli keittiön pöydän alta. Justus ei tosin siellä ole koskaan nukkunut, mutta edesmenneet sakemannit majailivat siellä aina. Janin vanhempien luona taas oli kivaa juosta pitkin pihoja ja kaivella kuoppia.

Pantakin on hankittu ja sen kanssa ollaan touhuttu sisällä, ulkona ja käyty vähän lenkilläkin. Vähän se vielä kutittaa ja on inhottava. Laittaminenkin on vähän tylsää, mutta tänään sain ottaa sen jo ihan rauhassa pois, ilman vikurointeja.

Hihnaakin olen lenkillä jo pienelle totuttanut. Justus oppi nätisti kulkemaan meidän kissojen flexissä ja samaa ajattelin käyttää Nuppuunkin. Se on sopivan kevyt ja antaa pienelle aluksi liikkumatilaa. Ei tule niin shokkina ettei saakaan juosta ihan miten tahtoo. Vähitellen ruvetaan rajoittamaan liikkumatilaa ja vaihdetaan flexi hihnaan kun homma sujuu ongelmitta :)

Lenkit on Nupun mielestä tosi hauskoja. Puskiin ja pensaisiin on kiva käydä kellahtamassa. Ja parasta on juosta isoveikan vieressä, perässä ja roikkua valjaissa!

Nuppu on kyllä jo ihan täysin voittanut Justun puolelleen. Mitään mutinoita leluista tai unipaikoista ei enää ole ja leikkiäkin jo vähän voidaan. Tänään esim leikittiin hippaa. Nuppu juoksenteli Justun ympärillä, kävi vähän härnäämässä ja hyppimässä kuonon edessä. Heti kun Justus intoutoi mukaan, juoksi Nuppu kovaa mun selän taakse, jossa lymysi pari sekuntia ja aloitti saman uudestaan.

Nyt koko sakki taas nukkuu ja lataa pattereita seuraava leikkihetkeä varten.