Mentiin hallille vikan treeniryhmän jälkeen tekemään vähän kontakteja. Kaisa oli meidän kanssa ja katseli mitä vois tehdä asialle.

Laitettiin pari estettä sekä puomin että A:n eteen, ja tehtiin niitä ensin juosten. Blaah, puomi vielä meni, mutta A tuntui hankalalta, vaikka mä jäin odottelemaan että J ehtis kiivetä rauhassa. Juoksi ohi.

Tehtiin sitten niin että mä vaan seisoin edeltävän aidan kohdalla / kävelin rauhassa kohti A:ta/puomia ja sanoin Justulle ajoissa puomi/kiipee. En välttämättä edes ohjannut kädellä. Odotin vain että J itse miettii mistä on kyse. Saatoin tarvittaessa antaa käskyn uudestaan ja vähän auttaa kädellä oikeaan suuntaan. Jo alkoi toimia.

Treenin tulos: Esteiden hakeminen parani, ymmärsi käskyt. Alastulo-kontaktit parani (odottaminen), samoin pysyi nätisti esteen taakse jätöissä (alkujätöt). Näitä tehtiin ihan muutama, mutta jäi levollisesti oottelemaan.

Ollaan ehkä viime aikoina tehty liikaa pelkkää ratatreeniä, keskitytty vauhtiin eikä siihen hakemiseen... Hmmm... Mullakin on aina niin kiire seuraavalle esteelle etten ehdi itse aatella... Täytyypä pohtia asiaa lisää.