Parit tokotreenit tältä viikolta on jäänyt kirjaamatta.

Aattona tehtiin Justun kanssa tokoa ennen agia. Hannele seurasi meidän ruutua, ei olla tehty sitä aikoihin hallissa (ulkone kotona kylläkin), ja kunnianhimoisena ja tyhmänä aattelin että helppo juttu. No eka olikin, Hannele vei lelun ruutuun, ja mä lähetin melkein täydeltä matkalla. Meni ja haki lelun :)

Toinen olikin sitten vaikeampi, koska enhän mä täydeltä matkalta saa heitettyä lelua ruutuun asti. Tehtiin pari silleen että Hannele heitti lelun palkaksi kunhan Justus ensin pääsi ruutuun asti. J nimittäin matkalla jo bongasi ettei lelu ole valmiina ruudussa odottamassa, ja kääntyili useaan otteeseen muhun katsomaan että jotain äippä puuttuu, mitä mä teen...

Eli siis lyhyempää matkaa, jotta saa palkattua ruutuun, ei sen ulkopuolelle. Hannelelta tuli hyviä vinkkejä, kiitos :)

Paikkamakuu tehtiin myös, pitkästä aikaa ryhmässä. Ensin meinasin jättää väliin koska luotto ryhmätreenissä maassa pysymiseen ei oo mun vahva puoli... Mutta Justus yllätti täysin, pysyi hyvin rauhallisena paikallaan, kävin jopa pariin otteeseen muutaman sekunnin piilossa. Jippii :)

* * * *

Keskiviikkona naksuilin koirille - yllätys yllätys - pitkästä aikaa. Nuppuselle tehtiin kontaktia, maahan menoa ja kapulan ottoa suuhun. Vähän vielä pikkuinen hakee että mitä ihmettä tässä pitää tehdä, mutta muistuttamisen jälkeen tajuaa kyllä ihanan nopeasti. Esim kapulassa ajattelin että naksautan vaan jos edes koskee kapulaan, koska se on niin uusi juttu. Mutta Nuppis alkoikin ottaa kapulaa muutaman kerran jälkeen kokonaan suuhun, ja suht oikealla otteella. Hieno tyttö!

Maahan meno alkaa vihdoin sujua ilman käsiapua. Ei ihan jokakerta mutta kuitenkin.

Odota-käsky on tullut jo tutuksti, ovella odotetaan ulospääsyä, samoin ruokaa ei tipu ennen kuin äipän antamat käskyt on suoritettu. Luoksetulossa ei vielä ihan malta olla paikallaan, joten tässä on aina appari varmistamassa ettei lähde perään.

Kontakti on tytöllä kyllä hyvä edelleen. Perusasentoa hiotaan, kättä tarvitaan vielä ohjaamiseen. Mutta tulee innolla ja vauhdilla. Seuraamista otetaan lyhyitä pätkiä, välillä sitten pikkuisen pidempiäkin, jonka jälkeen oikein megapalkka. Käännöksiä ei olla vielä tehty yhtään...

Justus teki kapulan pitoa, pysyi nätisti suussa yhden huomauttamisen jälkeen.  J nosti kapulan maastakin ihan nätisti. Kokeilin semmoistakin että laitoin ennen kapulaa namin, jotta pysähtyisi ottamaan sen ensin ja nostaisi vasta sitten kapulan. (Ajatuksena ettei säntää kapulalle kauhealla vauhdilla ja töki sitä nenällään eteenpäin.)  Ei vielä ainakaan merkittävää eroa.

Kontakti on Justulla aina hyvä kun se tietää saavansa siitä palkan. Jos palkkaa ei ole tiedossa niin Justus ei katso. Aiemmin käytetyt vihjesanat ei enää toimi, tylsää. Tästä taitaa tulla meidän toko-uran kompastuskivi, blaah... Mitähän kokeilisi seuraavaksi...

Käännöksiä tein ihan lyhyillä pätkillä seuraamista sekä niin että J seisoi mun edessä ja kääntyilin siinä. Justua ohjasin kepillä kyljistä, jotta nenät pysyisi vastakkain, eikä kääntyisi vinoon. Tämä toimi ja takajalat teki töitä, hiphei! Kiitokset Heidille tästä vinkistä!