Nuppu täs moi!

Onpa outoa. Äippä on ollut kotona koko päivän, mut se käskee koko ajan meneen omalle paikalle nukkuun. Sanoo olevansa töissä! Kotonahan se on, töihin se sanoo menevänsä kun lähtee yksin ulos. En mä edes tiedä mitä se töissä tarkoittaa, mut yleensä siellä menee tosi kauan.... Sillon me ollaan veikan kaa kaksin kotona, tai onhan tääl noi kissat mut ei niit sillon paljoo näy.

Mut se pointti oli et kotona äipän pitäis siis leikkii mun kaa. Mut se vaan tuijottaa tota yhden huoneen nurkkaa, jossa on tuommoinen laatikko pöydällä. Kauhee naputus sieltä kuuluu, ja sit sillä on tuommoiset ihme pampulat korvilla eikä se kuule mitään. Mitä se semmoinen kotona oleminen oikeen on, mä en tajuu. Ihan tyhmää...

Sit kun mä keksin hakee tuolta eteisestä noita hyvältä haisevia leluja (=kenkiä, äiti suomensi) niin sit se tulee torumaan et niihin ei muka saa koskee, ja et ne on äitin. PÖH! Mitä mä sit muka teen, kun se ei leiki ja sit mä en saa yksinäänkään leikkii?? En mä jaksa makaa koko päivää, niinku toi veikka tekee. Se väittää et tällaisia nää päivät on, mitään ei tapahdu. Kun ne on siellä TÖISSÄ. Ihan älytöntä.

Äiti kyl lupaili äsken et käytäis kohta päiväkävelyllä, et sekin sais vähän happea aivoihin. Siellä on satanut koko päivän sitä valkoista juttua, jossa on kiva juosta. Se on muuten ihan hyvääkin, mä tykkään syödäkin sitä tuolla ulkona. Nyt me kuulemma mennään, JEE!