Mulla meni loppuviikko flunssan kourissa. Keskiviikkona jaksoin vielä raahautua vetämään oman ryhmän agit, mutta Justusta en jaksanut juoksuttaa. Torstaina Nuppiksenkin agit meni sivusuun mun maatessa sohvalla. Ei tehty tunnariakaan, kun ei mun ajatus ei jaksanut miettiä asiaa.

Perjantaina päätin että flunssahan ei estä minua viemästä Nuppua Kurkisen Kimin agikurssille, minne oltiin ilmoittauduttu. Ja niin se flunssa sitten selätettiin, tai ainakin päästiin tasatilanteeseen Kahden päivän kurssin anti oli hyvä. Koutsi oli oikein mukava, ja jaksoi hyvin selittää miksi tehdään näin. Ja kokeiltiin myös eri vaihtoehtoja.

Radat tein kahdessa osassa kumpanakin päivänä, kepeille stoppi ja hyppäys niiden yli. Nuppis on tehnyt vinokeppejä, pariin otteeseen on kokeiltu normikepeillä. Vielä en kuitenkaan halunnut sotkea pienen radalla oleviin keppeihin, rytmi kun on pikkuhiljaa vasta löytymässä.

Lauantai

Rata oli hauska, sisälsi meille sopivasta haasteita, mutta oli myös helppoa pätkää. Haastavinta oli 5-6 väli, Nupulta ei oikein tuo sylkkäri vielä onnistu.

 

Sunnuntai

Tällä radalla hinkattii 12-13 väliä, takaaleikkaus ei ihan onnistunut nappiin. Ja huutia sai ohjaaja lonnimisesta puomilla (seliseli: kun se vasta on alkanut oppia että puomi on kiva...). Asiaa havainnollistettiin kellottamalla mun tyylillä, sekä juoksemalla täysiä päästä päähän: eroa sekunnin verran. Onhan se paljon. Saatiin tavoiteaikakin, johon meille kyllä on vielä matkaa, eikä siihen varmaan koskaan päästäkään

 

Mutta kootut ajatukset: Päällimmäisenä jäi mieleen että vauhtia pitää olla enemmän. Nupun kanssa ei olla vauhtia vielä edes mietitty, tai mä oon mutta en ole asialle vielä mitään tehnyt. Ja tärkeintä on ollut tehdä agista Nupulle kivaa. Mutta siis tästä eteenpäin: Ne kohdat joissa voi juosta ja kirittää koiraa, niin sillon mennään kovaa. Kaarteissa ja käännöksissä hidastetaan. Haltuunotot pitää olla tiukkoja. Koiralle pitää antaa tilaa tehdä töitä esteillä, eli väistää. Mun pitää treenata takaaleikkauksia, näissä olin ihan Justun kanssa radalla, just tuon tyyppiset takarit menee sen kanssa niiiin iisisti. Mutta Nuppis ei vielä voi osata, ja mun pitää osata hidastaa paljon ennen.

Että sellainen koulutus, mennään toistekin

* * * * * * * *

Justus vietti viikonlopun isin koirana. Pihaleikki on Justun mielestä ihan parasta, jos joku vaan viihtyy pihalla myös. Su illalla ajeltiin vielä Lauttasaareen syömään japanilaista mun veljelle. Koirat ihmetteli kerrostalon ääniä, ja meri-ilmastoa. Oli aika väsynyttä kansaa kun päästiin lopulta kotiin.