Vähänlaisesti sitä ehtii blogia päivittää. Elämässä tuntuu olevan tällä hetkellä muutakin kuin koirat, outoa... No kevät on kai aina kiireistä aikaa joka rintamalla. Tällä hetkellä eniten aikaa vie se että opetellaan koirien kanssa hetki keskenämme eloa. Isäntä on työreissulla Brasiliassa, ja me jäätiin tänne koto-Suomeen pitämään kotia pystyssä. Tyhmät kotityöt pitää hoitaa yksin, ja se ei oo mun vahvin puoli...

No mutta, Nuppu on nyt ollut viikon ilman kipulääkettä. Oikeastaan viime viikon lopulla huomisen tilanteen alkavan mennä parempaan suuntaan, selkä ei enää ollut lämmin eikä painellessa enää aristanut ja notkonnut niin paljon. Viikonloppuna käytiin jo puolen tunnin lenkkejä ja Nuppu sai nauttia kesäauringosta takapihan aitauksessa vapaana kirmaten. Voitte kuvitella sitä riemua, kun sai hetken juosta pallo suussa tai Justus-veikan kanssa kisailla... Riehumiset kuitenkin rauhoitellaan edelleen, tosin se on helpommin sanottu kuin tehty.

Tänään käytiin taas Annella, ja mua vähän jännitti miten menee. Viimeksihän hieronnasta ei meinannut tulla mitään, ja tänään touhu näytti alkuun vähän samalle. Nuppu sai hurjan hepulin, juoksi ympäri pihaa. Sisällä sitten "kaadettiin" maahan niin että Nupulla oli selkä muhun päin ja näki Annen edessään. Aikaisemmin on hierottu toisin päin. Tämä käännös tuntui auttavan, Nuppu muutaman yrittämisen jälkeen alkoi rentoutua ja antoi hieroa ihan nätisti. Välillä toki koitti pystyyn, mutta kun huomasi ettei siitä mitään tule, niin antoi kiltisti periksi.

Saatiin sitten käytyä ihan koko tyttö läpi. Jumissa on edelleen, ehkä jopa enemmän kuin viimeksi, johtuen siitä että on varmaan varonut selkää ja kävellyt vähän miten sattuu. Mutta selkeästi parempi suunta on jo se, että antoi hieroa.

Seuraavan kerran mennään hierojalle 1,5-2 vk:n päästä, ELLEI sitä ennen saada aikaa fyssarille. Päätin että siellä käydään kuitenkin nyt, jotta ei jää mitään epäselvää, ja tietää muutenkin tyttösen fysiikan todellisen kunnon. Agikentillä ei viiletetä ennen kuin tiedän sen olevan oikeasti turvallista.

* * * * * * *

Vähän treenipäivitystä loppuun. Justun kanssa on treenattu - enemmän tai vähemmän - tämän viikon tokokisoja varten. Vähemmän on ehkä oikea termi. Nupun tilanne, työkiireet ja muut elämäntilanne asiat on syöneet mun energiaa ja motivaatiota. Treenit on sitten jääneet... Teoriassa, tai miten se nyt pitäisi sanoa, Justus kyllä osaa kaikki liikkeet, mutta kestävyys ei koskaan ole ollut meidän vahvuus. Ja hallista ulos siirtyminen tuo aina jotain uutta ja jännittävää tilanteeseen, kuten sen että paikkamakuussa ei pysytä enää hetkeäkään. Noh, me mennään tekemään maksettu harjoitus, tehdään parhaamme ja pidetään kivaa.

Agissa korkataan ulkokisakausi sunnuntaina omalla kentälle, siitäkin tulee varmasti jännittävää :)